Miten uusi koronavirus tarttuu?

Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana kun henkilö yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.

Laboratoriotutkimuksissa on havaittu, että virus voi säilyä pinnoilla muutamista tunneista muutamaan päivään. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan kuitenkaan ole merkittävä. Pintojen, elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu.

Mikä on uuden koronavirustaudin (COVID-19) itämisaika?

Itämisajaksi kutsutaan aikaa tartunnasta ensioireiden alkuun. Taudin itämisajaksi on arvioitu 1–14 päivää, keskimäärin noin 4-5 päivää.

Uusien tutkimusten mukaan sairastunut saattaa tartuttaa muita jo ennen oireiden alkamista. Viruksen tartuttavuusluvun (R0) arvioidaan olevan 2-3. Tämä tarkoittaa, että yksi tartunnan saanut voi tartuttaa 2-3 henkilöä.

Mitkä ovat uuden koronaviruksen oireet?

Uusi koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystie-infektion. Monien sairastuneiden oireet ovat olleet lieviä, mutta joukossa on ollut myös vakavasti sairastuneita. Monella vakavampia oireita saaneella on lisäksi ollut jokin perussairaus, kuten vaikea-asteinen sydänsairaus.
Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät

Oireita voivat olla

• kuume
• yskä
• hengenahdistus
• lihaskivut
• väsymys
• nuha
• pahoinvointi
• ripuli

Taudin yhteydessä on kuvattu myös maku- ja hajuaistin häiriöitä.

Miten uutta koronavirusta ehkäistään?

Arkielämässä tartuntoja voi ehkäistä huolehtimalla käsihygieniasta ja välttämällä lähikontakyeja muihin ihmisiin.

Miten suojaat itseäsi ja muita tartunnalta?

• Pese käsiä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Kädet kannattaa pestä erityisesti kun tulet ulkoa sisään, aina wc-käynnin jälkeen tai kun olet niistänyt, yskinyt tai aivastanut
• Jos vettä ja saippuaa ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta.
• Vaihda kotona käsipyyhkeitä usein ja käytä kodin ulkopuolella kertakäyttöpyyhkeitä.
• Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi.
• Jos sinulla on lieviäkin hengitystieinfektion oireita, pysy kotona.
• Vältä kättelyä.
• Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.
• Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi.
• Ulkona liikkuessasi pidä vähintään metrin etäisyys muihin ja vältä tarpeetonta oleilua julkisilla paikoilla
• Älä osallistu ryhmäharrastuksiin, tapahtumiin tai yli 10 hengen tilaisuuksiin.
• Tee etätöitä mahdollisuuksien mukaan.
• Älä vieraile sairaaloissa, hoitolaitoksissa, palvelukodeissa tai iäkkäiden kotona.

Miten uuden koronaviruksen aiheuttamia infektioita hoidetaan?

Hoito on oireenmukaista. Tautia hoidetaan taudinkuvasta riippuen joko kotona tai tarvittaessa sairaalassa. Uutta koronavirusta vastaan ei ole lääkehoitoa eikä rokotetta.

• Näin hoidat koronavirustautia kotona
• Milloin pitää hakeutua hoitoon?

Kuinka vakava COVID-19-tauti on?

Tähän mennessä raportoiduista COVID-19-tautiin sairastuneista, noin

• 80 %:lla oireet ovat olleet lieviä ja sairastuneet ovat toipuneet
• 14 %:lla tauti on ollut vakavampi, oireina keuhkokuume ja/tai hengenahdistusta
• 6 %:lla tila on ollut kriittinen.

Vakavia tautitapauksia ja kuolemantapauksia on havaittu eniten yli 70-vuotiailla, joilla on jo jokin perussairaus, esim. vaikea-asteinen sydänsairaus tai diabetes, johon liittyy elinvaurioita. Korkein riski on yli 80-vuotiailla.

Lapsilla ja nuorilla tautia on havaittu vähän, ja oireet ovat olleet lieviä. Vain noin 2 % kaikista raportoiduista tapauksista on havaittu alle 19-vuotiailla. Hyvin pienellä osalla nuorista tauti on ollut vakava.

Taudin kuolleisuusprosentteja on vaikea arvioida. Kaikkia oireettomia ja lievempiä tapauksia ei välttämättä ole havaittu ja raportoitu.

Kuolleisuuslukujen vertailu eri maiden välillä voi antaa harhaanjohtavan kuvan siitä, mikä todellinen kuolleisuusprosentti tällä hetkellä on, tai tulee epidemian edetessä olemaan. Tällä hetkellä Maailman terveysjärjestö WHO arvioi kuolleisuusprosentin olevan 2-3 %.

Mikä on uusi koronavirus SARS-CoV-2?

Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi on todettu uusi, aiemmin tuntematon koronavirus, SARS-CoV-2.

Uusi koronavirus on nimetty sen sukulaisviruksen, SARS-koronaviruksen mukaisesti. Uuden koronaviruksen aiheuttamaa tautia kutsutaan nimellä COVID-19, joka tulee sanoista corona, virus, disease.

Koronavirukset ovat suuri joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ihmisillä yleisiä ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43 -virukset. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion.

Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita ovat aiheuttaneet

• SARS eli Severe Acute Respiratory Syndrome ja
• MERS eli Middle East Respiratory Syndrome -koronavirukset
  MERS-koronavirus
• SARS-CoV-2, uusi koronavirus

Miten uusi koronavirus todetaan?

Uuden koronaviruksen aiheuttama tartunta todetaan osoittamalla virus hengitystie-eritenäytteestä geeninmonistusmenetelmällä (PCR).

Erikoistuneissa viruslaboratorioissa uusia koronaviruksia voidaan myös viljellä.

Koronaviruksen COVID-19 laboratoriotutkimukset

Miten paljon uutta koronavirusta esiintyy?

THL seuraa koronaviruksen esiintyvyyttä ja päivittää tuoreet tiedot verkkosivuilleen.
Tilannekatsaus koronaviruksesta COVID-19

Mistä uusi koronavirus on peräisin?

Uusi koronavirus, SARS-CoV-2 on perimältään läheistä sukua SARS-koronaviruksen ja lepakoilta löydettyjen koronavirusten kanssa.

Uusi koronavirus on todennäköisesti lähtöisin yksittäisestä tartunnasta, joka on tapahtunut eläimen ja ihmisen välillä. Toinen teoria on, että virus on tarttunut eläimistä ihmisiin jo jonkin aikaa, ja tartunnan saaneita on ollut useampia. Tämän jälkeen virus on alkanut levitä ihmisestä toiseen.